Osaaminen kunniaan vanhuspalveluissa – hoidettavat ovat yhä monisairaampia
Toivottavaa on, että vanhusväestöämme hoitaa tulevaisuudessakin osaava ja koulutettu henkilöstö, kirjoittaa Nina Kallio (sd.) mielipiteessään.
Turun Sanomat
3.1.2025 5.05
Anne Heikkinen totesi mielipidekirjoituksessaan aivan oikein, että hoidon tarpeessa oleva vanhusväestömme lisääntyy jatkuvasti. Palveluasumiseen ei enää niin vain mennä, vaan sinne päästään.
Hoito on korkealuokkaista nimenomaan osaamisen vuoksi. Vanhuspalveluissa olevat vanhuksemme ovat yhä monisairaampia tarviten hoivaa ja huolenpitoa erilaisiin sairauksiinsa ja ongelmiinsa.
Suurin osa vanhuspalveluissa työskentelevistä on lähihoitajataustaisia. Terveysteknologiaa käytetään asiakkaan avuksi, kuten turvarannekkeita tai henkilöstön avuksi, kuten nostolaitteita, kotona teknologiapalvelua voi olla lääkkeen-annostusrobotti.
Lähihoitajat ovat koulutettuja antamaan tätä hoitoa. Hoitajien koulutuksessa käydään läpi muun muassa perushoitoon, ravitsemukseen ja hoivaan liittyviä asioita sekä farmakologiaa, koska hoitajien pitää tietää, mitä esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat. Hoitajat opetetaan arvioimaan asiakkaiden terveydentilaa ja yleiskuntoa sekä reagoimaan muutoksiin
Vanhuspalveluissa osana ammatillista tiimiä toimii myös sairaanhoitaja, jolla on laajin hoitajaosaaminen. Hoitajat yhteistyössä moniammatillisessa tiimityöskentelyssä yhteistyössä lääkärin kanssa keskustelevat muutoksista, jolloin hoitoon voidaan tehdä tarvittavia muutoksia.
Hoito on korkealuokkaista nimenomaan osaamisen vuoksi.
Kirjoittaja oli huolissaan henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. Se ei ole syy laskea kelpoisuusehtoja, joita valvoo Avi, ei ammattijärjestöt. Lisäksi uusia lähihoitajia koulutetaan jatkuvasti, hyvinvointialueet yhdenmukaistavat toimintaansa resurssien osalta ja ottavat uusia toimintamalleja käyttöön resurssien oikein kohdentamiseksi.
Maan hallitus laski hoitajamitoitusta, joka sekin on vahva signaali siihen, että väen, joka vanhuspalveluissa työskentelee, tulee olla koulutettua, jotta asiakkaat pystyisivät säilyttämään ja ylläpitämään toimintakykyään mahdollisimman pitkään. Palveluissa on siis tulevaisuudessa vähemmän henkilöstöä.
Hoitoapulaiset, nykyiset hoiva-avustajat käyvät noin vuoden mittaisen koulutuksen, joka keskittyy enemmälti toimintakyvyn tukemiseen ja asiakkaan ohjaamiseen. Ero hoidollisessa osaamisessa on merkittävä.
Maahanmuuttajia työskentelee runsaasti hoiva-alalla ja kielellisestä osaamisesta tulee varmistua jo koulutusvaiheessa. Turun kaupunki järjestää suomen kielen koulutusta (kotokoulutus), mutta ei voi olla yksin vastuussa kielellisestä osaamisesta, kuten eivät myöskään työyksikön työkaverit.
Tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että työntekijöiden kielellinen osaaminen on riittävä, jotta työskentely onnistuu ja asiakkaat tulevat kuulluksi ja ymmärretyiksi.
Kolmannen sektorin järjestöt järjestävät kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointipalveluja Turun kaupungin ja Varhan taloudellisen tuen avulla. Liikkuvassa resurssikeskuksessa ikäihmiset ja heidän läheisensä pyritään tavoittamaan kotipaikkakunnallaan. Palveluja, joiden avulla tuetaan muistia, liikkumista ja yhdessäoloa sekä digiosaamista sekä omaishoitajien jaksamista. Vanhusten yksinäisyys on tänä päivänä iso ongelma. Palveluun voi tutustua hakusanalla Liikkuva resurssikeskus.
JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN MAINOS PÄÄTTYY
Toivottavaa on, että meidän vanhusväestöämme hoitaa tulevaisuudessakin osaava ja koulutettu henkilöstö.
NINA KALLIO
Th, Sh YAMK
Varhan varavaltuutettu (sd.)
Turun varavaltuutettu