Tulevaisuuden joukkoliikenne Turussa ilman ratikkaa

Busseilla toteutettavan joukkoliikenteen tulevaisuus Turussa

Turku on asukasmäärältään kasvanut viime vuosina suuren kaupungin kokoiseksi. Kaupungin asukasmäärän kasvu on aiheuttanut osaltaan siirtymisen runkobussijärjestelmään. Tulevaisuudessa, mikäli jäämme pelkän runkobussijärjestelmän varaan, joukkoliikenteen järjestämisen joudutaan tekemään useita muutoksia. Muutokset vaikuttavat erittäin paljon kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja muun liikenteen sujumista laskevasti. Joudumme lisäämään joukkoliikenne-etuuksia, omia kaistoja, liikennevaloetuuksia, joukkoliikennekäytäviä ym., siltikin liikenne tulee jonoutumaan ja hidastumaan.

Joukkoliikenteen suunnittelussa on otettu huomioon ns. 0 vaihtoehto. Kapasiteetti on kuitenkin jo nykyisellään liian pieni. Varissuon liikenteeseen on, kuten tiedetty lisätty merkittävästi kapasiteettia. Se ei kuitenkaan jatkossa auta rakentuvaa Itäharjua ja Kupittaata, koska bussit ovat jo täynnä Varissuolta lähdettäessä. Linjoilla Varissuo, Runosmäki, Harittu, Hirvensalo ja Länsikeskus on jo viiden minuutin vuoroväli. Nivelbusseihin siirtyminen auttaa ehkä 10 vuotta mutta niiden kustannustaso on 30% korkeampi kuin nykyisten bussien.

Mikäli raitiotietä ei rakenneta esitetyn mukaisesti Varissuo-Satama välille, kehittyvien Itäharjun ja Kupittaan alueiden käyttöön, joukkoliikenteen käyttömäärä ja kulkutapaosuus ei kasvaa johtuen seuraavista seikoista. Vaihtoyhteydet bussien välillä keskustassa pitenevät, koska kaikki bussit eivät mahdu kauppatorille. Näin ollen joukkoliikenne hidastuu ja pidentyvien matka-aikojen vuoksi joukkoliikenteen kustannustaso nousee. Lisääntyvä liikenne tarvitsee lisää busseja ja hidastaa edelleen kulkemista.

Kauppatorilta on poistettava useita linjoja toisaalle, Puutorille tai Linnankadulle, jota aiemmin on ehkä mietitty kehitettävän kävelykaduksi, lisääntyvän bussimäärän vuoksi. Runkolinjat ajavat pääsääntöisesti kauppatorille. Vaihtoyhteydet tässä bussivaihtoehdossa lisääntyvät jopa ½ kilometriin, hajauttaen enenevästi Fölin liikennettä. Saattaa olla, että joudumme miettimään myös nykyisten kävelykatujen, Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun käyttämistä pysäkkikapasiteetin turvaamiseksi.

Uudet runkolinjat tarvitaan Herttuankulmaan/ Kirstinpuistoon sekä Itäharjulle ja Kalevantien pohjoiselle aluille ja Lemminkäisenkadulle. Uuden runkolinjan kustannus on vuodessa noin 4 miljoonaa euroa ja kymmenessä vuodessa 40 miljoonaa euroa brutto.

Tässä karkeita suunnitelmia siitä, miten toimitaan kasvavan Turun joukkoliikenteessä ilman raitiotietä. Raitiovaunun kapasiteetti kuljettaa ihmisiä kerrallaan on 2 ½ kertainen bussiin nähden. Kustannukset kasvavat joka tapauksessa, vaikka raitiotieinvestointia ei tehtäisi. En ota nyt kantaa siihen mitä muita hyötyjä raitiotiestä olisi, sen voi jokainen lukea virallisesta raitiotiesuunnitelmasta.